Tupakeittiön muodonmuutos vol. 1

Sunnuntaina aamulla sain vision kun keittelin paahtovanukasta. Alla olevista kuvista on helppo nähdä mikä on ongelma, kun osaa suodattaa eilisillan siivoamattomuudet. Olin ehkä hiukan väsynyt enkä jaksanut korjata kenkiä oikeisiin paikkoihin ja pyyhkeitä naulakoihin. Meidän suurin ongelma on se, ettei meillä ole lainkaan eteistä. 70 cm leveä tuulikaapin tapainen vain. Ensimmäisessä kuvassa on mun neulomisnurkkaukseni, joka on siis kaikkein keskeisimmällä paikalla, ulko-oven vieressä.

Tässä toisessa kuvassa näkyy, että ns. oleskelutilan puolelta on suora näkyvyys keittiöön ja tuossa välissä mm. kuivataan pyykkejä.

Keksin siis, että käännän tuon tuolin vieressä olevan lankalipastoni poikittain, jolloin saan kengille sopivan tilan tuon lipaston taakse. Olisin halunnut vielä siirtää tuon nojatuolin tuohon etualalla näkyvän tietokonepöydän paikalle, mutta meillä ei ollut riittävän pitkää verkkokaapelia koneen siirtämiseen makkarin puolelle. Ensi viikolla sekin tapahtuu.

Lisäksi tämä alla olevassa kuvassa näkyvä ruokapöytä ( ei sen ääressä ole syöty kuukausiin kun mies rakentaa bambuvapoja sen päällä) täytyy kääntää toisinpäin.

Odottelin että mieheni herää ja samantien kun lykkäsin hälle kahvikupin nenän eteen ilmoitin, että nyt sitten käännellään huonekaluja, mutta apua en tarvitse muuhun kuin lipaston ja ruokapöydän kääntämiseen.

Niinpä sitten käänneltiin huonekaluja, ja täytyy ihmetellä miten mä en ole aikaisemmin tajunnut, että ruokapöytää kääntämällä saadaan asuntoon ihan järjettömästi lisää tyhjää lattiapinta-alaa, eli helpotusta kulkemiseen. Samoin tuolla lankalipaston kääntämisellä saadaan edes vähän eroteltua tuota sisääntuloaluetta.

Tätä kaikkea pohjusti viime viikolla tekemäni vaatehuoneen uudelleenjärjestely, jolla sain lisää lattiapinta-alaa melkein 1,5 m2.

Hyvä minä!!

Tuo tietokonepöytä tosiaan häipyy makkariin heti kun löytyy riittävän pitkä verkkokaapeli. Sit on vielä enemmän tilaa.